”Älä imetä liikaa, ettei mee rinnat pilalle”

”… ja mä meinaa oon nähnyt niitä pilalle menneitä rintoja, usko pois.” Kiva homma. ”Vastahan minusta oli tullut äiti muutama päivä sitten ja nyt jo joku on kiinnostunut rintojeni kohtalosta”, mietin. Se joku ei ollut mieheni, vaan hänen ystävänsä, joka päätti sanoa minulle nämä sanat tullessaan kotiimme katsomaan juuri syntynyttä esikoistamme kotiuduttuamme synnytyssairaalasta.

imetys

En usko, että hän millään tasolla halusi minua henkilökohtaisesti sanomallaan loukata, mutta hänen sanat upposivat väkisinkin ihon alle.
Ensimmäisenä minua ihmetytti koko sanoman tarkoitus, miksei vauvaa saisi imettää juuri niin kauan kun itse sitä haluaisin ja vauva sitä itse tahtoisi? Mitä se olisi keneltäkään pois? Toiseksi, mikä on liikaa tai liian pitkään ja kuka sen määrittää? Kolmanneksi ihmetytti se, mitä se kenellekkään kuuluu mitä rinnoillani teen ja miltä ne näyttävät tai saattaisivat näyttää tulevaisuudessa? Ymmärtäisin vastaavan huolen ehkä vielä mieheltäni (tuskin edes häneltäkään). En unohda koskaan sitä vaivaantunutta hetkeä noiden sanottujen lauseiden jälkeen.

Olin s a n a t o n.

Arvostelua arvostelun perään

En ole koskaan elämässäni ollut tyytyväinen rintoihini. Ne olivat auttamatta aina liian pienet ja vaativat vähintäänkin push up -rintaliivit näyttääkseen edes jotenkuten edustavilta. En edes osaa laskea, montako kertaa olen toivonut paremman näköistä ja suurempaa rintavarustusta. Kun minusta tuli äiti, rintani saivat täysin uuden merkityksen, niillä oli tarkoitus ruokkia vastasyntynyttä vauvaani, enää ne eivät olleet olemassa miellyttääkseen minua tai ketään muuta. Ne olivat puhtaasti vauvaani varten ja sain huokaista helpotuksesta, tällä kertaa ei tulisi arvosteluja. Eipä!

vauvan imettäminen

Nyt imetettyäni molempia lapsiani näillä liian pienillä, ”rumilla” ja lähes kuihtuneilla rinnoillani, olen ollut rintoihini tyytyväisempi kuin koskaan aiemmin. Olen vihdoin luovuttanut ja myöntänyt, että rintani ovat palvelleet paremmin kuin hyvin, nimittäin lapsiani.
Tottakai ne ovat ”kärsineet” ja muovautuneet ajan saatossa, mutta mikä ei muka muuttuisi jatkuvan kulutuksen kynsissä?! Tottakai edelleen ottaisin suuremmat ja täyteläisemmät rinnat näiden tilalle koska vaan, mutta en millä tahansa kustannuksella. Enkä ikimaailmassa olisi voinut elää itseni kanssa tietäen, että panttasin maitoa lapsiltani jottei rintani olisi menneet ”pilalle”. Mitä se edes tarkoittaa, imetyksestä pilalle menneet rinnat? Mene ja tiedä.

”Kauneus on puoli ruokaa”

Naisten rintoihin kohdistuu mielestäni muutenkin liian kovat paineet joka suunnasta, eikä se ole hyväksi kenellekkään. Jos muodissa sattuu olemaan pienet rinnat, suuririntaisia naisia väheksytään. Jos taas trendinä ovat suuret rinnat, niin sorsitaan taas pienirintaisia – eli aina joku kärsii ja jollain on aina ”vääränlainen” rintavarustus. Eikä kukaan ole turvassa arvostelulta, näköjään edes imetyksen ajan.

Ehkä unohdan joskus vielä kyseisen kommentin, mutta varsinkin nyt kun on minun viimeinen imetykseni menossa, olen huomannut arvioivani rintojani uudelleen, ovatko ne nyt sitten lopullisesti pilalla?
Ehkä, mutta mitä sitten? Elämässä on onneksi paljon muutakin kuin rintavarustus ja sen ulkonäkö. Vaikka sanotaan, että kauneus on puoli ruokaa, niin rakkaus ja arvostus omaan kehoon ovat paljon tärkeämpiä. Sitä paitsi, ulkonäkö rapistuu aina, rakkaus ja arvostus kestävät vaikka mitä.

rakkaus ja arvostus

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s