Kamala raskaudenaikainen painonnousu

Raskaus ja sen tuoma painonnousu. Tämä aihe herättää varmasti monenlaisia tunteita, kuten myös minussa. Pelkästään itse aiheesta piirtyy verkkokalvoille kuva lihavasta äidistä, joka synnytti jo aikaa sitten ja jonka kilot edelleen lyllyvät mukana. Shame on me!

Ei saa syödä kahden edestä”, ”katso mitä suuhusi laitat, olethan kuitenkin raskaana”, ”onkos tullut vähän herkuteltua?!” ja sitä rataa… näitä löytyy varmasti enemmän kuin mitä jaksaisi edes luetella saati sitten lukea. Itse en aikoinaan edes ajatellut painoani, kunnes neuvolassa siihen kiinnitettiin huomiota, koska painoni nousi ”liikaa”.

raskaus ja painonnousu

Neuvolassa terveydenhoitaja muistaakseni sanoi, että normaali painonnousu raskauden aikana olisi 8-10 kg luokkaa. Ja minullahan nämä rajat paukkuivat ennen aikojaan. Kuulemma vauvan synnyttyä kilot jäisivät riesakseni eikä niitä olisi välttämättä kovinkaan helppoa enää karistaa. Siitä se ahdistus sitten lähti, seuraavaa neuvolaa mielessäni varjosti aina huoli painostani ja se, tulisiko siitä jälleen huomauttelua. Jokaisen syödyn jäätelön jälkeen mietin, että kannattiko? Lasketun ajan lähestyessä vatsani koko oli aikamoinen, voisi jopa sanoa että ensin tuli vatsani ja sitten vasta minä. Heinäkuussa loppukuukauden helteet eivät yhtään ainakaan helpottaneet asiaa ja olo oli tukala, olin herkutellut tai en, jalat turposivat ja liikkuminen tuntui hankalalta, polvia särki ja kävellessä myös hengästyin helposti.

Lähtöpainoni oli ollut 62 kg ensimmäisellä neuvolakäynnillä. Ahdistus oli sanoinkuvaamaton, kun viimeisellä neuvolakäynnillä 80 kg raja meni rikki ja myös palaute oli sen mukainen – vaikka pelihän oli jo käytännössä menetetty. Kuvittelin jo mielessäni, kuinka rääkkäisin itseäni hikitreenillä synnytyksen jälkeen ja hölkkäisin hikipäissäni niitä hemmetin raskauskiloja pois. Silloin kaduin jokaista ”ylimääräistä” suupalaa jonka suuhuni olin laittanut viimeisen 9kk aikana. Surullisen kuuloista, eikö? Mieheni rauhoitteli minua kehottamalla ottamaan rennommin. ”Rennommin?! Miten voisin ottaa rennommin jos kerta vartaloni jäisi tämmöiseksi?”, mietin silloin.

vastasyntynyt vauva

Synnytyksen jälkeen kävin vaa’alla muistaakseni vauvan ollessa 1,5 kk ikäinen, en aiemmin halunnut mennä, koska pelkäsin sitä lukemaa joka siellä näkyisi. 68 kg. Ei sen enempää eikä vähempää. 12 kiloa poissa, 6 kiloa jäljellä. Ei hassumpaa! Olin huojentunut, mutta samalla ihmeissäni. Olinko lähes koko raskauden ajan stressannut turhaan? Missä ne lyllyvät kilot nyt ovat, joista minua niin kovasti peloteltiin?
Aikani asiaa sulateltuani mieleni valtasi suru ja pettymys. Ei suinkaan siitä, että olisin niitä kiloja halunnut tai kaipaillut, vaan siitä, että ylleni oltiin langetettu aivan turhaan ylimääräinen huoli ja stressi, ja vieläpä ammattilaisten toimesta.

Toki ymmärrän, että on aivan asianmukaista seurata asiakkaan painoa ja toppuutella tarvittaessa, mutta täytyisi kuitenkin muistaa, että ihmiset ovat yksilöitä. Olen koko aikuisikäni painanut 60 kg luokkaa, minulla on nopea aineenvaihdunta, olen liikkunut paljon ja minulta löytyy myös lihasta. Vatsani oikeasti kasvoi erittäin kookkaaksi ja synnytin elokuun alussa, eikä kuuma hiostava kesä ainakaan auttanut asiaa. Aikoinaan jo pidemmän salitauonkin jälkeen aloitettuani treenaamisen uudelleen, painostani saattoi tippua pois 2-4 kg jo parin salitreenin jälkeen. Lisäksi minulle tehtiin sokerirasitus kahdesti raskauden aikana sukurasitteen vuoksi ja tulokset olivat olleet aivan normaalit.

Oi miksi? Miksi en vaan muistanut näitä kaikkia asioita itse ja nauttinut olostani (niin paljon kuin suinkin olisin pystynyt) stressaamatta liikaa terveydenhoitajan kommentteja? No juurikin siksi, kun ne kommentit tulivat terveydenhoitajan suusta, eli siis ammattilaisen joka varmasti tiesi mistä puhui. Paitsi, että ei tiennyt ainakaan omalla kohdallani. Seuraavan raskauden alkaessa noin 9kk myöhemmin painoni oli 65 kg, vaikka en ollut treenannut päivääkään. Olin syönyt normaalisti, imettänyt ja käynyt vaunulenkeillä, that’s it. Seuraavan raskauden kohdalla en stressannut enää lainkaan painoani, söin tietysti suht terveellisesti (mitä olin kyllä tehnyt jo ensimmäisenkin raskauden aikana) enkä välittänyt terveydenhoitajani painokommenteista – painoni nimittäin nousi jälleen kerran, mutta ne kilot myös hävisivätkin itsekseen, jälleen kerran.

raskausvatsa

Olen muutenkin miettinyt paljon sitä, millaisia paineita yhteiskunta ja erityisesti sosiaalinen media asettavat tänä päivänä vastasynnyttäneille äideille ja äideille ylipäätään. Unohdetaan lähes täysin se tärkein, eli läpikäyty raskaus ja synnytys. Peräänkuulutetaan ”menetettyä” tai ”pilattua” vartaloa, aivan kuin se olisi normaalia tai millään tasolla edes soveliasta. Itse en edes harkinnut meneväni uimarannalle ensimmäisenä kesänä, enkä kyllä toisenakaan juurikin sen vuoksi, etten pitänyt ulkonäöstäni ja mietin liikaa miltä vartaloni näytti muiden silmissä. Harmi sinänsä, koska se näytti juurikin siltä miltä sen pitikin. Ensimmäisenä kesänä elokuussa juuri synnyttäneeltä ja toisena siltä, että se ei vielä ollut täysin palautunut raskaudesta ja synnytyksestä, lisäksi olin jälleen raskaana.

Arvostelijoita tulee aina olemaan ja niitä, joilla on se timmimpi ja kuumempi vartalo vaikka mitä tekisi, mutta olisi se silti mukavaa, että edes raskaana ollessa ei tarvitsisi tuntea epäonnistumisen ja häpeän tunnetta kertyneistä kiloista ja pyöristyneestä vatsastaan. Vasta nyt, kuopukseni ollessa vuoden ikäinen harkitsen aloittavani kiinteyttävän liikunnan ja koen olevani valmis siihen, vaikkakaan ajallisesti se olisi edelleen varsin haastavaa. Mutta sen tiedän, että tänä kesänä yritän olla suvaitsevaisempi vartaloani kohtaan ja muistaa, että se on viimeisen 4 vuoden aikana käynyt läpi kaksi raskautta, kaksi synnytystä sekä kaksi imetystä, puhumattakaan kaikista niistä valvotuista öistä mitä ”ah, niin ihana vauvavuosi” pitää sisällään.

Seuraa Instagramissa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s