Kokemuksia ja ajatuksia äitiydestä ja vanhemmuudesta
En kuvitellut kirjoittavani tästä aiheesta, mutta nyt on aivan pakko. Törmään jatkuvasti kyseiseen tunteeseen. Tuska, joka syntyy siitä ettei yksinkertaisesti riitä, vaikka kuinka yrittäisi! Se, kun pitäisi olla monessa paikassa samaan aikaan, tehdä useita asioita samanaikaisesti, ehtiä hoitamaan kaikki asiat, jotta kaikki olisivat tyytyväisiä ja asiat sujuisivat. Yrität ja yrität, täysin turhaan. Koska kuitenkin joku … Jatka lukemista Äidin riittämättömyyden tuska
Miksi niin monet äidit ovat lihavia? "Luulisi, että heillä olisi aikaa liikkua äitiyslomalla ja muutenkin seurata syömisiään tuon autuaan loman aikana. Eiväthän he käy edes töissä, löhöävät vaan kotona vauvoineen!" Näin on helppo ajatella, tietenkään mitään myöntämättä. Eihän noin saisi ajatella!No, onneksi me äidit tiedämme totuuden ja (toivottavasti) ymmärrämme toinen toisiamme. Päätin listata asiat, jotka … Jatka lukemista Minäkö lihava äiti?
Joukkoon kuulumaton. Ahdistunut. Epäsiisti ja kulahtanut. Tätä olen tuntenut kotiäitinä poistuessani kotoa, "laittautuessani" valmiiksi viidessä minuutissa lasten parkuessa vieressäni. Kohdaten ulkona ohikulkijoiden arvostelevat ja ihmettelevät katseet, kuin äänettömästi kysyen "Oletko katsonut peiliin?" Pitkään kotiäitinä olleena, olen välillä jopa ahdistunut joutuessani ihmisjoukon keskelle ja kyseinen tunnetila on rehellisesti sanottuna yllättänyt minut täysin. Miksi tunnen niin, vaikka … Jatka lukemista Kotoa karannut kotiäiti
En ole koskaan ollut käytetyn tavaran perään, en ainakaan aikana ennen lapsia. Kerran minulta kysyttiin, haluaisinko saada käytettyjä vauvanvaatteita? "Ei kiitos", vastasin kohteliaasti hymyn kera. Tilanne oli minulle hyvin vaivaannuttava. Vasta kun minua alkoi turhauttamaan se rahamäärä, joka upposi säännöllisen epäsäännöllisesti lasten erinäisiin hankintoihin (jotka eivät näköjään lopu koskaan), tajusin käytetyn tavaran hienouden! Olemme siis … Jatka lukemista Miksi vihaan Facebook -kirppiksiä
Olen aina ollut tarkka reviiristäni ja erityisesti siitä, kuka kotiini astuu ja kuka ei. Lasten myötä olen tullut entistä suojelevaisemmaksi, enkä pidä täysin vieraista ihmisistä kotonani, varsinkaan kutsumattomista. Valitettavasti aina ei voi valita kuka toisten koteihin pääsee ja kuka ei, sillä erityisesti vuokra-asuntoihin kohdistuvat huoltokäynnit ja vastaavat vaativat tuntemattomien pääsyn vuokrattuun asuinhuoneistoon. En nyt halua … Jatka lukemista Tuholaiset kävivät kotonani yleisavaimella
Ensimmäinen työpaikkani oli puhelinmyyntifirmassa, jossa myin puhelimitse aikakausilehtiä. Aloitin siellä yläasteikäisenä ja työskentelin lähinnä kesäisin ja välillä opiskelun ohella iltaisin useamman vuoden ajan. Eli kyse ei ole mistään yhden viikon tai vain päivän kokeilusta. Kun suurinosa ikäisistäni nautti kesästä ja lomaili, minä puhua pälpätin puhelimeen hiostavassa toimistossa ja sain ensituntumaa ihmisiin, jota kutsutaan myös Suomen … Jatka lukemista Mitä puhelinmyyjän työ opetti minulle
Blogissani on ollut ennenkuulumattoman hiljaista ja olen itsekin miettinyt syytä tälle hiljaisuudelle. Elämä on toki vienyt mennessään, mutta en ole tarkoituksella löytänyt aikaa uuden postauksen kirjoittamiselle. Nyt ajattelin avata ajatuksiani, josko tämä kirjoitus selventäisi kokonaisuutta. Viime kuukauden aikana on tapahtunut paljon. Pääsin kokemaan elämäni ensimmäisen hyökkäyksen virtuaalimaailmassa, siitä heti perään sairastanut elämäni toisen oksennustaudin joka … Jatka lukemista Kun astuin koiranp*skaan
Enpä ikinä ajattelut koiraa hankkiessani, miten elämäni muuttuisi ja ennen kaikkea, miten mielipiteeni ulkona ympärilläni talsivista ihmisistä muuttuisi. Nyt yli 10 vuoden kokemuksella, pienen chihuahua -koiran omistajana voin jakaa kanssanne lyhyen yhteenvedon pahimmista ihmistyypeistä, joihin olen koiranomistajana tähän asti törmännyt. 1. Saartajat Ihmiset jotka saartavat sinut ja koirasi, halusit sitä tai et. Vaikka kuinka monta … Jatka lukemista Koiranomistajan pahimmat ahdistelijat
Lämmin pehmeä sänky, rauhallinen hiljaisuus alkuyön tunteina.. kunnes syvän uneni rikkoo puhelimeni pirinä. Kello on 03 yöllä kun tokkuraisena vastaan puhelimeen. Puhelimesta kuuluva lause pysäyttää tajuntani: "Sun veli on kuollut". Muuta en tuosta puhelusta muista. Näiden sanojen soidessa päässäni uudelleen ja uudelleen, hoipertelen vessaan henkeä haukkoen kuin kala kuivalla maalla. Rojahdan vessanpöntön päälle hysteerisenä, yrittäen … Jatka lukemista Menolippu tuonelaan
Kirjoittamisen lisäksi, olen aina pitänyt juttelusta, yleisestä höpöttelystä ja asioiden pohdiskelusta. Olen nauttinut blogin kirjoittamisesta aivan valtavasti tämän lyhyen taipaleen aikana ja te lukijat olette ilostuttaneet minua lukemalla blogiani! Itse pidän myös puhumista melko terapeuttisena. Aina ei vaan ole sopivaa seuraa ympärillä, joille voisi jutella juuri haluamallaan hetkellä haluamistaan asioista. Tästä tulikin mieleen, voisiko minusta … Jatka lukemista Mutsilla on asiaa.
